En yksinkertaisesti vain jaksa tätä enään. En jaksa riidellä. Joka päivä löytyy jotain mistä pitäisi riidellä. Mutta haluan,että asiat muuttuisivat. En halua enään kiistellä,pitää puoliani kynsin hampain. En jaksa keksiä koko ajan jotain millä pitää puoliani. Minua väsyttää nuo touhut. Jotkut sitten jaksavat aina taistella ja kiistellä,minä en. Väsähdin. Kuka nyt jaksaa pitää yllä koko ajan raivoavaa sotaa? Ei kukaan. Ihmisten pitäisi hieman miettiä tekosiaan,millä oikein aiheuttavat riitoja,vihaa ja kyyneliä jotka valuvat purona alas,alas,alas. Kyyneleet putoavat,kostuttavat pöydän jonka ääressä itket ja silmäsi ovat punaiset. Miksi? Miksi maailma on täynnä riitoja,vihaa ja kyyneliä?

Joskus oikeasti tuntuu siltä,että pitäisi luovuttaa ja luopua toivosta. Joskus oikeasti tuntuu,että ei millään pääse asioiden yli. Joskus oikeasti tuntuu,että on itkenyt itsensä pieneksi kyyhjöttäväksi palloksi. Tuntuu kuin sisällä ei olisi enään mitään,olet kevyt kuin höyhen. Nuo tunteet eivät ole miellyttäviä,eivät koskaan. Asiat voi ehkä unohtaa,mutta arvet jäävät. Jossain vaiheessa muistot kuitenkin tunkeutuvat elämääsi ja jälleen kyyneleet kirvelevät silmiä. Mutta silti. On ajateltava,että joillakin menee vielä huonommin,vielä kamalammin. On ajateltava elämän iloja ja hyviä asioita. On jaksettava pitää unelmista kiinni,sillä unelmat auttavat meitä eteenpäin elämässä. On helpompaa elää toivossa,kun on edes jokin päämäärä,mitä kohti kurkotellaan.

Jeah. Näin se vain menee,elämä on. Ehkä joskus on vain otettava rennosti ja ehkä joskus pitäisi antaa virran vain kuljettaa,antaa elämän virran kuljettaa. Kuka tietää,ehkä jos emme hötkyilisi ja stressaisi liikaa,asiat olisivat edes hieman paremmin.

Ja sitten kuulumisia...

Eipä ole tapahtunut mitään ihmeellistä. Käytiin tänään luokan kanssa museossa,mukavaa oli. Lisäksi tänään oli bestan pikkusiskon kaverisynttärit. Toimin bestani kanssa lastenvahteina. Oli se sitten todella mukavaa hoitaa kiljuvia ja riehuvia 8-9.v kakaroita. Söimme Hesburgerissa ja pidimme hauskaa,ärsytti vain kun skidit juonivat koko ajan jotain pelästyttämissuunnitelmia meitä vastaan! Ja mikäli saan valittaa,niin meillä on ensiviikolla kaksi koetta,saksan ja historian. Kiva. Olen ajatellut,että koska minulla ei ole mitään virallisia harrastuksia,niin voisin ruveta harrastamaan jotakin? Ehkä tanssia tai nuorisoteatteria? Njääh,jäätköön haaveiksi. Saan jäädä harrastuksettomaksi (onkohan tuo edes sana?).

Mutta,tämä postaus oli nyt tässä,en jaksa enään kirjoittaa! Öitä! ♥